perjantai 30. joulukuuta 2016

Mitä tulevaisuudessa?

Voi apua mikä paniikki ja ahdistus muhun iski eilen. Milalle tuli tapaninpäivänä "jo" kolme kuukautta täyteen, eilen sitten jotenkin aloin miettimän että seuraavaksi hänestä tuleekin jo sen neljä kuukautta ja muhun iski hirveä ahdistus että mun äitiyslomaa on jäljellä enää puoli vuotta.

Siis kyllä, onhan puoli vuotta pitkä aika, mutta mun pitää pikkuhiljaa tehdä päätöksiä mitä haluan tehdä ensi syksynä. Haluanko jatkaa töitä ravintola-alalla vai tarhatätinä? Vai haluanko opiskella itselleni ihan uuden ammatin? Ja jos haluan opiskelemaan, tulen sen tekemään oppisopimuksella, sillä se on tapa jolla opin parhaiten. Siitä saan myös enemmän rahaa joten meidän unelma oman kodin ostamisesta 2018 vuoden aikana on enemmän mahdollinen.
Kaikki myös riippuu siitä miten saadaan Milan hoito järjestettyä. Mä en nimittäin missään tapauksessa haluaisi laittaa häntä vielä syksyllä päiväkotiin, sen aika on vasta tammikuussa 2018.

Mua ahdistaa ihan suunnattomasti kun en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan tai mitä mä edes haluan tehdä. Mun olisi pikkuhiljaa pakko tehdä jotain päätöksiä, että voin alkaa järjestelemään asioita.
Mun on myös pakko nyt nauttia ja ottaa kaikki ilo irti jokaisesta päivästä kun saan olla kotona tämän pikku höpöttäjän kanssa. Vaikka puoli vuotta on pitkä aika, niin menee se loppujen lopuksi niin nopeasti.


Joulu 2016

Nyt on joulu 2016 vietetty. Joulu meni hyvin ja nopeasti. Tai suurimmaksi osaksi hyvin, olin itse flunssainen päivät ennen joulua ja Mila vilustui sitten ihan kunnolla jouluaattona/päivänä, joten istuttiin joulupäivän iltana jorvin pävystyksessä kun Mila ei jaksanut enää syödä kunnolla. Onneksi labrakokeissa ei löytynyt mitään joten ihan normi flunssalla selvittiin. Luulin ja toivoin että flunssat olisi nyt selätetty, mutta nyt meille kaikille kolmelle on iskenyt/jatkunut hirveä nuha ja Mila röhisee meistä eniten. Taitaa meidän uusivuosi jäädä ihan kotona hengailuksi.

Mutta joulusta, käytiin aattona miehen äidin luona syömässä ja vaihtamassa lahjoja ja iltapäivällä mun perhe tuli meille viettämään loppu aattoa. Tapaninpäivänä uskallettiin lähteä viettämään joulua vielä meidän suurperheen kanssa lapohjaan, kun Milan vointi oli jo parempi. 


Lahjoja saatiin taas sen verran että ollaan vissiin oltu tänäkin vuonna tosi kilttejä. Mila sai mm. ison kasan ihania vaatteita, pari purulelua, helistimiä, kananmuna radan, muumi kylpyleluja, rahaa ja kaikkea muuta ihanaa. Miehen kanssa saatiin iittala astioita, villeroy&bochia, vaatteita, lakanoita, muumimukeja(<3), VIINIKAAPPI(!), baaritarvikkeita tuoksukynttilöitä ja paljon muuta. 




Huomenna onkin jo uudenvuoden aatto. Mies on töissä joten suunnitelmissa oli että lähdettäisiin Milan kanssa kyläilemään, mutta niinkuin jo mainitsin taitaa suunnitelmat muuttua jos ei Milan sekä minun vointi parane huomiseen mennessä. 

Pakko sanoa että vaikka joulu on ihanaa aikaa ja sitä odottaa joka vuosi kuin kuuta nousevaa, niin olen taas niin kyllästynyt meidän joulukoristeisiin, erityisesti joulukuuseen, eli saa nähdä miten kauan se enää saa seistä esillä meidän olohuoneessa. Joka vuosi sama juttu :)

lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulu ja tulevaisuus

Ihan oikeasti, mihin tämä aika menee? Joo tiedän että jankkaan taas siitä miten aika menee nopeasti mutta apua se menee oikeasti ihan liian nopeasti! Mä en kertakaikkiaan pysy mukana, äskenhän oli vasta maanantai ja mä innoissani odotin keskiviikkoa ja tyttöjeniltaa?

Tasan viikon päästä on jouluaatto ja onneksi on enään yksi lahja jota en ole saanut ostettua, ei siis tarvitse lahjojen suhteen stressata. Sen sijaan stressaankin sitä että joulu on oikeasti jo viikon päästä, mikä tarkoittaa että se myös on kohta ohi. Joulua olen odottanut jo useamman kuukauden ja melkein ahdistaa ajatella että se kohta on ohi ja koittaa uusi vuosi. Onneksi me juhlitaan joulua kaksi kertaa, ensin 24 ja sitten 26 päivä. Eli voisi sanoa että meillä on se ihanan jännä joulufiilis 23-27.12 :)

Tosiaan, kohta vaihtuu vuosi. Tämä vuosi on kyllä ehdottomasti paras vuosi. Ylläriksi tein tammikuussa positiivisen raskaustestin ja ihana pienokaisemme syntyi syyskuussa. Ensimmäinen raskaus, synnytys sekä äitiysloma. Parasta.
Sain myös kokeilla puolen vuoden ajan ihan eri alaa kun mihin olin tottunut ja huomasin miten paljon paremmin voin kun mulla oli selkeät päivärytmit ja työajat 7-17 välillä.

Mua jännittää hirveästi mitä vuosi 2017 tuo tullessaan. Miten Mila kasvaa ja kehittyy. Mitä mä lähden syksyllä tekemään. Töihin vai opiskelemaan? Vai työn kautta opiskelemaan? Onneksi mulla on vielä aikaa miettiä tulevaisuutta. Vaikka aika menee kyllä sen verran nopeasti eli mitä nopeammin saisin päätökset tehtyä niin sen parempi.

No, juhlitaan ja nautitaan nyt ensin joulusta ja uudestavuodesta ja mietitään sen jälkeen tulevaisuutta.

Hyvää viikonloppua <3 

maanantai 12. joulukuuta 2016

Tänään ei ole kiire mihinkään

Viikonloppu takana ja jälleen maanantai. Takana on ihanan rento viikonloppu. Oltiin Milan kanssa lauantaina kahvilla ystävien kanssa ja mulla on nyt vihdoinkin ensimmäinen julkinen imetys hoidettu, eikä mitään haloota syntynyt. En kyllä tiedä edes että miksi olisi, ehkä mä olen vaan stressannut ja lukenut kauhutarinoita julkisesta imetyksestä. 
Lauantaina leivoin myös ehkä maailman parasta(lue helpointa) suklaafudgea, sen tekemiseen meni semmoinen n. 5 minuuttia. Juuri sopiva aika mulle. 

Eilen mä kävin hakemassa vähän lisää joulufiilistä kauneimmat joululaulut tapahtumassa. Ensimmäinen vuosi kun sinne pääsin. 

Tänään me ei aijota tehdä Milan kanssa muuta kun makoilla sohvalla, viime viikolla oli joka päivälle jotain sovittua joten tämä löhöily tulee kyllä tarpeeseen. Nyt mä juon nopeasti mun kahvin loppuun ennenkuin neitokainen herää päikkäreiltään

Hyvää alkanutta viikkoa <3

torstai 8. joulukuuta 2016

Äitiys

Olen nyt ollut äiti vajaa kolme kuukautta. Tänä aikana olen oppinut, ihmetellyt ja ennen kaikkea rakastanut. Tämä aika on ollut ihan parasta.

Nyt äitiyden aikana olen huomannut miten paljon erilaisia äitejä meitä on. Miten kukin haluaa omaa lastansa kasvattaa. Olen myös huomannut miten paljon riitaa voi lasten kasvatus saada aikaan.

Täysimetys, osittaisimetys vai korvike? Aloittaako kiinteät neljän kuukauden kohdalla vai siirtyäkkö suoraan sormiruokailuun kuuden kuukauden paikkeilla? Mihin suuntaan laittaa turvaistuin? Kantoreppu vai kantoliina?

Ai että, näitä riidanaiheita on monia... Suoraan sanottuna mua ihan naurattaa miten jotkut äidit voi vetää herneen nenään jos joku tekee täysin erilailla. Ei ole olemassa yhtä oikeaa, kaikki tekevät niin kuin parhaaksi näkee.

En ymmärrä miksi näistä asioista edes voi tai jaksaa riidellä. Tai miten jotkut on heti tuomitsemassa kun tekee erilailla. Mun mielestä meidän äitien pitäisi tukea toisiamme, koska vaikka äitiys on parasta maailmassa niin on se välillä niin rankkaa. Kun vauva huutaa nälkäänsä mutta on niin väsynyt ettei jaksa edes kunnolla syödä ja joudut vain purra huulta sekä pysyä tyynenä ettei vauva hermostuisi vielä enemmän, sillon sitä kaipaa muitten tukea. Vain äiti voi tietää miten pahalta se tuntuu.

Me ollaan kaikki ihan parhaita äitejä meidän pikkuisille, ihan sama saako he äidinmaitoa, korviketta tai molempia, kannetaanko me heitä liinassa tai repussa.

Olen puhunut, amen :)

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Nopeat kuulumiset

Voi vitsi että menee aika taas nopeasti. Miten musta tuntuu että päivät menee niin paljon nopeammin kuin ennen? onko se tämä pimeys vai se että meillä on pieni ihana prinsessa joka täyttää meidän päivät?

Tämä viikko on sisältänyt siivoamista, itsenäisyyspäivän juhlintaa, leipomista, mammatreffejä ja uuden treeniohjelman aloittelua. Ja nyt on vasta keskiviikko!
Vielä on tälle viikolle tiedossa mm. lisää mammatreffejä, lisää treeniä, neuvolaa, kauneimmat joululaulut tapahtuma jne. No, aika rientää kun on hauskaa.

Meillä on siis tällä viikolla joka päivälle ohjelmaa. Vähän ehkä kaduttaa että olen täyttänyt tämän viikon ihan kokonaan, mutta onneksi melkein kaikki ohjelma on pelkkää hauskanpitoa. Ehtii sitä myöhemminkin ottaa iisisti.

Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä ostaa loput joululahjatkin. Sen homman taidan siirtää ensiviikolle. Ensiviikolla on muutenkin taas hauskaa ohjelmaa tiedossa, mammatreffien sekä urheilun lisäksi menen tekemään jotain ei niin urheilullista, lähden viettämään tyttöjeniltaa.

Välillä mä mietin että miten ihmeessä mä ennen sain kalenterin näin täyteen ohjelmaa, kunnes tajuan että enhän mä muuta tehnyt kun töitä ja ystäviä en hirveästi ehtinyt tavata, saatika tehdä mitään muutakaan hauskaa vapaa-ajalla kun kerätä voimia taas seuraavaa työpäivää varten. On tämä äitiysloma ihanaa aikaa <3

lauantai 3. joulukuuta 2016

Kiitollinen siunattu onnellinen

Miten kiitollinen ja onnellinen voikaan ihminen olla? Viimeksi tänään olen vain miettinyt miten hyvin mulla on asiat. Mulla on maailman ihanin perhe, mies, lapsi, ystävät. Katto pään päällä ja asiat muutenkin hyvin. Saan olla kotona tyttäreni kanssa. Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta.


Mä en tiedä mistä mulle tuli tämä mieleen, voisko olla jouluaika? en tosissani tiedä, mutta hyvä että tuli. Kaikkea ei saa ottaa itsestäänselvyytenä.
Mä rakastan yli kaiken mun pikkusta joka tällä hetkellä tuhisee makuuhuoneessa pinnasängyssään, mä rakastan yli kaiken mun miestä joka raataa töissä yömyöhään. 

Tänään mä olen myös ollut ekstra kiitollinen siitä että päästiin Milan ja mun siskon kanssa hengissä pois sellosta, ai auta armias mikä väentungos :D sekä siitä että Mila antaa mun melkein aina juoda mun päivittäisen lattemacchiaton LÄMPIMÄNÄ! 


Tämä oli vähän tämmönen meilläonkaikkiparemminkuinhyvin postaus, mutta sallittakoon tämän kerran. Nyt mä aijon jatkaa mun lauantai-illan viettoa, vähän brunbergin suklaatryffeliä(nyt on lauantai eli ihan sallittua), glögiä, sohva, kynttilät ja haluatko miljonääriksi.

Ihanaa viikonloppua <3

torstai 1. joulukuuta 2016

Mamma kuntoon

Niin kuin olen jo aiemmin kertonut, haluan päästä hyvään kuntoon raskauden jälkeen. Mitään fitnesskuntoa en todellakaan ole tavoittelemassa, vaan haluan vaan saada extra kilot pois, kiinteytyä ja ennen kaikkea voida hyvin. Raskauskiloista pääsin aika helposti eroon, mutta muutama extrakilo löytyy kyllä edelleen.
Tällä hetkellä liikun seuraavasti;


  • Tunnin reipas vaunukävely että hiki tulee pintaan 5-8 kertaa viikossa
  • Juoksulenkki 2-3 kertaa viikossa
  • Kahvakuula/painoliivi treenit kotona 2-3 kertaa viikossa


Tuossa on jo viikossa jonkin verran liikuntaa, mutta tuloksia haluaisin saada nopeammin. Siksi laitoinkin tilaukseen fitverstaan After pregnancy treeni- sekä ruokaohjelman. Ruokaohjelma ei kyllä hirveästi poikkea tämän hetkisestä ruokavaliostani, vähän enemmän ja useammin pitäsi vaan oppia syömään.
Treeniohjelmaa en valitettavasti ole vielä päässyt kokeilemaan sillä en uskalla ennenkuin multa on katsottu vastalihasten tilanne. En halua että mulle jää mitään pysyviä vammoja jonka takia joutuisin veitsen alle joskus tulevaisuudessa. Harmittaa kyllä hirveästi, sillä joka kerta kun nyt olen käynyt neuvolan lääkärikäynneillä olen unohtanut kysästä asiasta.

Nyt toivonkin että saisin pikaisesti uuden ajan lääkärille, tai sitten jopa ihan fysioterapeutille joka osaisi katsoa vatsalihasten erkauman, sillä tämä mamma haluaa kuntoon!